Ilmastonmuutos on jo täällä – nimittäin Suomessa. Milloin viimeksi talvi on ollut näin lumeton? Milloin kesäisin niin monet Helsingin uimarannat uintikelvottomia levän vuoksi? Suomessa joulukuun keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolesta välistä peräti 5 astetta, kiihtyvällä tahdilla. Nyt jos koskaan on aika toimia, jotta tämä kehityskulku ei kiihdy entisestään. Mitä enemmän teemme etupainotteisia ratkaisuja niin politiikassa kuin muuallakin yhteiskunnassa, sitä paremmin pärjäämme kansakuntana.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen hallituksen ilmastopolitiikan keskiössä on oikeudenmukaisuus. Päästövähennystoimet tullaan toteuttamaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet pidetään muutoksen kelkassa mukana. Suurin päästövähennyspotentiaali on energiatuotannossa ja teollisuudessa, ei ihmisten omissa toimissa.
Hallitusta on kritisoitu siitä, että ilmastotoimissa ei ole toistaiseksi edetty. Tämä ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä käynnissä ovat monet erilaiset hankkeet, kuten ilmastolain valmistelu, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, energiaverotuksen kokonaisuudistus sekä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma.
Myös asumiseen ja maankäyttöön liittyvissä toimenpiteissä voidaan saavuttaa merkittäviä hiilipäästöjä vähentäviä toimia. Pääsen työskentelemään eduskunnan parlamentaarisessa työryhmässä, joka valmistelee esitystä 8 vuoden asumispolitiikan kehittämisohjelmaksi. Ohjelman on tarkoitus ohjata valtion asuntopolitiikkaa vuosina 2021-2028. Ilmastopoliittisesti työryhmän työn keskiössä on pienentää asumisen hiilijalanjälkeä, parantaa nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta ja tukea siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon.
Puu sitoo hiiltä ja siksi puurakentamisen lisääminen on tärkeä osa ilmastotyötä. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat esimerkiksi kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Nyt käynnistyvässä asumispolitiikan kehittämistyössä tulisikin asettaa kunnianhimoiset tavoitteet puurakentamisen lisäämiselle. Se olisi myös suomalaisen puuteollisuuden etu.
Tutkimusten mukaan suomalaiset myös pitävät puukerrostaloista. Niitä pidetään kodikkaina, sisäilmastoltaan hyvinä ja arkkitehtuuriltaan onnistuneina. Esimerkiksi Helsingissä puukerrostalot lisääntyvät jo tällä hetkellä ja kaupungin tavoitteena on tuplata eli rakentaa n. 900 uuden asunnon verran puukerrostaloja lisää.
Suomella on loistavat mahdollisuudet toimia kokoaan suurempana ilmastohaasteiden ratkaisijana. Meillä on edellytykset kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen rakentamiseen mm. hyvän koulutustasomme ja korkean teknologiaosaamisen vuoksi. Hiilineutraalisuus vuoteen 2035 on saavutettavissa.
