Tiedote 2.3.2022
SDP:n ryhmäpuheenvuoron asuntopolitiikan kehittämisohjelmasta vuosille 2021-2028 pitää tänään kansanedustaja Eveliina Heinäluoma. Asuntopoliittisen selonteon tavoitteet konkretisoituvat lainsäädännössä ja Heinäluoma pitääkin tärkeänä sitä, että mahdollisimman moni asetetuista tavoitteista etenee konkretiaan asti, vielä tällä hallituskaudella.
– Pidämme SDP:ssä äärimmäisen tärkeänä asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Jokaisella meistä on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen, mutta ennen kaikkea myös kotiin. Vakaalla ja kauas katsovalla asuntopolitiikalla voimme kitkeä eriarvoisuutta ja mahdollistaa sen, että asuntopolitiikassa huomioidaan Suomen monipuolisen asumisjärjestelmän lisäksi myös erilaiset väestöryhmät, Heinäluoma kertoo
– Meidän tulee myös varmistaa, että omistusasuminen ei ole vain varakkaiden ja jo iäkkäämpien ihmisten etuoikeus. ASP-lainat ovat tärkeä keino nuorten asumisen tukemisessa, ja niiden ehtojen tulee olla ajantasaiset. ASP-korkotukilainan enimmäismääriä korotettiin jo keväällä 2021, jotta rajat vastaisivat etenkin pääkaupunkiseudulla paremmin markkinoiden hintakehitystä. Hallitus valmisteleekin vielä ASP-järjestelmän uudistusta, jotta uudet ehdot vastaavat paremmin nykyistä asuntomarkkinatilannetta sekä nuorten erilaisia elämäntilanteita, Heinäluoma kertoo.
Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n tuoreimpien asunnottomuustilastojen mukaan asunnottomien määrä Suomessa vuonna 2021 laski ensimmäistä kertaa alle 4000 ihmiseen.
– Kehittämisohjelma asettaa tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen vuoteen 2027 mennessä ja sen toteuttamiseksi asumisneuvonta lakisääteistetään ja sen saatavuutta parannetaan. Asunnottomien määrän pieneneminen on merkki siitä, että Suomen pitkäjänteinen työ asunnottomuutta vastaan on onnistunutta, mutta se vaatii edelleen monipuolisia toimenpiteitä, joista asumisneuvonta osana kuntien ja hyvinvointialueiden sotepalveluita on tärkeässä roolissa, Heinäluoma muistuttaa.
Asumisen aiheuttamat ja asuntomarkkinoista johtuvat eriarvoisuusongelmat ovat monisyisiä: asuinalueiden eriytyminen ja palveluiden laatu, kasvavien asumiskustannusten vaikutus elintasoon ja asuntorakentamisen laatu- ja sisäilmaongelmien vaikutukset ihmisten elämänlaatuun ovat alati esiintyviä haasteita.
Kasvavat asumiskustannukset eivät ole jääneet huomiotta, mutta erityisen huolestuttavaa hintojen muutoksista tekee kasvuero eniten ja vähiten kasvaneiden hintojen välillä. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodesta 2015 alkaen 8,7 % ja Ara-vuokra-asuntojen vuokrat 9,2 %. Vastaavat luvut kunnista joissa hinnat ovat nousseet vähiten vapaarahoitteisissa asunnoissa ovat Seinäjoen 3,7 % kasvu ja Ara-vuokra-asuntojen Rovaniemen 2,7 % kasvu. Tähän kehitykseen on puututtava myös valtion keinoin.
– Asuntomarkkinoiden hintakehitys suurkaupungeissa, mutta etenkin pääkaupunkiseudulla on omiaan lisäämään eriarvoisuutta. Meidän täytyy tehdä asuntopolitiikkaa tämä kehitys tiedostaen, muistaen se että jos yli 40% ihmisten tuloista menee asumiseen, jää muuhun elämiseen vain niukasti rahaa. Me rakennamme nyt asuntoja, jotka ovat olemassa todennäköisesti vielä 50-100 vuoden päästä ja siksi infran pitää kestää aikaa ja erilaisia tarpeita. Juuri näistä syistä asuntopolitiikan tulee olla kauas katsovaa, ihmisläheistä ja ennakoitavaa, Heinäluoma päättää.
