Kansanedustaja ja Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma pitää erikoisena, että Fingridin verkkoyhtiöille antamaa 300 miljoonan alennusta kantaverkkomaksuista ei velvoiteta välittämään sähkön kuluttajille.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedotti viime viikolla jättävänsä perimättä asiakkailtaan eli sähkön jakelusta vastaavilta verkkoyhtiöiltä joulukuun kantaverkkomaksut. Fingridin suunnitelmissa on jättää perimättä myös vuoden 2023 aikana yhteensä kuuden kuukauden kantaverkkomaksut, joista tammikuun, helmikuun ja kesäkuun osalta on jo yhtiössä päätetty. Toteutuessaan kantaverkkomaksujen perimättä jättäminen hyödyttäisi verkkoyhtiöitä peräti noin 300 miljoonan euron verran.
– Tiettävästi sähkön jakelusta kuluttajille vastaavien verkkoyhtiöiden kustannukset eivät ole energiakriisin vuoksi nousseet, joten kantaverkkomaksujen perimättä jättäminen on niille puhdasta lisätuottoa. Verkkoyhtiöillä on tietysti mahdollisuus siirtää alennus myös kohonneiden energianhintojen kanssa kärsiville kuluttajille, mutta ei mitään velvollisuutta siihen, Heinäluoma hämmästelee.
Fingrid on valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistama yhtiö. Rahoitus 300 miljoonan alennuksesta verkkoyhtiöille on peräisin ennätyskorkeista ”pullonkaulatuotoista”. Pullonkaulatuottoja kertyy, kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen sähkön siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät hinta-alueiksi, ja niiden väliseltä siirtoyhteydeltä kertyy sähköpörssille pullonkaulatuloja. Tämä perustuu siihen, että alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatuotot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille.
– Suomessa on vain yksi hinta-alue, kun taas esimerkiksi Ruotsissa niitä on useita. Tuotot syntyvät siis ainoastaan Suomen rajoilta. Sähkön tuotannon tai siirron kustannukset Suomessa eivät ole niin merkittävästi kohonneet, että alennuksen suuntaaminen sähköyhtiöille olisi perusteltua – niille päinvastoin ennustetaan ennätysmäisen tuottoisaa talvea, koska sähkön kohoava hinta johtuu pääasiassa eurooppalaisista sähkömarkkinoista ja maakaasutoimitusten katkeamisesta Venäjältä, Heinäluoma muistuttaa.
Fingrid on päättänyt kantaverkkomaksujen perimättä jättämisestä itsenäisesti, ja saanut luvan niihin Energiavirastolta. Pullonkaulatuottojen kohdentaminen maksunalennuksiin ei ole valtion omistajaohjauksen asia, vaan tuottojen käytöstä on reguloitu EU-säädöksissä. Säädösten puitteissa Fingridillä on varsin laajat mahdollisuudet esittää pullonkaulatuottoja koskeva suunnitelmansa valvovalle viranomaiselle eli Energiavirastolle, joka sitten joko hyväksyy tai hylkää esityksen.
– Fingrid perustelee ratkaisuaan erittäin poikkeavalla tilanteella sähkömarkkinoilla, mutta ei edellytä alennuksen siirtämistä sähkön loppukäyttäjille, jotka tässä todellisuudessa pulassa ovat. Esitän, että ainakin kunnallisessa omistuksessa olevat sähköyhtiöt siirtäisivät hyödyn tavallisille kuluttajille. Epäilen kuitenkin vahvasti, että pääomasijoittajien hallussa olevat sähköyhtiöt, kuten Caruna, sitä kuitenkaan tulevat tekemään – vaikka syytä olisi, Heinäluoma pohtii.
