Perusomavastuun nosto, tukiprosentin lasku, suojaosan poistaminen, omistusasunnon tuen lakkauttaminen – hallitus moukaroi yleistä asumistukea joka puolelta ja osuu kaikkiin tukea saaviin. Ympäristövaliokunnan sd-ryhmä huomauttaa, että leikkaus lisää jo entisestään heikommassa asemassa olevien taloudellisia ongelmia ja velkaantumisriskiä.
Esimerkiksi opiskelijoilla yleinen asumistuki muodostaa sitä saavilla suurimman osan heidän tuloistaan ja opiskelijat ovat suurin asumistuen saajaryhmä. Toimeentulovaikeudet voivat johtaa valmistumisen viivästymiseen työssäkäynnin tai mielenterveysongelmien takia. Opiskelijat kuuluvat myös sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin mukaan kaavailtujen uudistusten suurimpiin häviäjiin.
Asumistuen muutokset kohdistuvat myös muihin jo entuudestaan pienituloisiin. Jatkossa luvassa on indeksijäädytysten lisäksi mm. vielä lisää kiristyksiä asumistukeen ja työttömyysturvaan.
– On erityisen huolestuttavaa, että useat hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat osin samoihin henkilöihin eli jo valmiiksi pienituloisiin. Näiden paloittain esiteltävien muutosten vaikutuksia eri ihmisryhmiin pitäisi ehdottomasti tarkastella kokonaisuutena, Johan Kvarnström painottaa.
Muuttuvan kokonaisuuden rinnalla myös yleisen asumistuen leikkauksen perustelut ovat muuttuneet matkan varrella. Keväällä vaalipuheissaan kokoomus väitti vielä yleisen asumistuen leikkauksen hillitsevän vuokrien nousua ja parantavan työllisyyttä.
– Tämä leikkaus on puhdas säästötoimi, sillä tutkimusten mukaan se ei vaikuta vuokratasoon eikä kannusta erityisesti työllistymään. Ansiotulovähennyksen 300 euron suojaosan poistaminen vaikeuttaa pienituloisen työssäkäyvän toimeentuloa ja toisaalta poistetaan vähäiseen osa-aikaiseen työhön kykenevältä taloudellinen kannustin tehdä sitä pientä määrääkään työtä, mihin hän kykenisi ja mikä auttaisi pysymään yhteiskunnassa mukana. Kelan arvion mukaan leikkaus pudottaa 15 000 kotitaloutta toimeentulotuelle, Marko Asell korostaa.
Toimeentulotuen kannustinloukkuun työntäminen voi osaltaan lisätä asuinalueiden eriytymistä, jos vuokralla asuvat joutuvat muuttamaan edullisemmille alueille.
– Tällaiset pakkomuutot hankaloittavat ihmisten arkea, jos lasten täytyy vaihtaa koulua, työmatkat pitenevät ja läheisten muodostama turvaverkko jää kauemmas. Näin asuinalueet eriytyisivät voimakkaammin varakkaiden ja pienituloisten alueiksi, mikä lisää syrjäytymisriskiä. Tätä kehitystä on pyritty estämään lähiöohjelmalla ja ARA-tuotannolla. Hallituksen asuntopolitiikka uhkaa kuitenkin romuttaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen markkinat vähentämällä niiden tuotantoa, jolloin kysyntä nousee tarjontaa suuremmaksi ja erityisesti markkinavuokrat kallistuvat, Pinja Perholehto pohtii.
Leikkauksen seurauksena asumiskustannusten osuus tuloista kasvaa, mikä voi pahentaa työvoimapulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Helsingissä maksettavaa tukea halutaan vähentää yhdistämällä se matalamman tukitason kuntaryhmään.
– Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi ravintola- ja sote-alalla pulaa työvoimasta, mutta asumiskustannukset ovat niin korkeat, että se muodostuu matalammin palkatun, mutta kriittisen tärkeän työvoiman saannin esteeksi. Työntekijöitä tarvittaisiin, mutta ei huolehdita siitä, että heillä olisi mahdollisuus asua kohtuullisen matkan päässä työpaikastaan. Helsingin yhdistäminen samaan tukiryhmään muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa leikkaa erityisesti pienituloisten helsinkiläisten toimeentuloa, sillä pääkaupungissa on tunnetusti korkeammat asumisen neliöhinnat. Myös jopa tuhat yksinhuoltajaperhettä on menettämässä asumistuen kokonaan Helsingissä, valiokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma arvioi.
Ympäristövaliokunnan sd-ryhmä jätti yhdessä vasemmistoliiton ryhmän kanssa perjantaina eriävän mielipiteen valiokunnan lausunnosta koskien hallituksen esitystä laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta.