Tasa-arvoiset lähipalvelut ovat jokaisen suomalaisen oikeus. Kansanedustajana tekisin työtä seuraavien tavoitteiden puolesta:
- Perheiden päivähoito-oikeuden palautus koko maahan.
- Oppivelvollisuusiän nosto ja toisen asteen koulutuksen tekeminen maksuttomaksi.
- Terveyskeskuslääkärin ja -hoitajan vastaanotto muutetaan maksuttomaksi.
- Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä helpotettava ja jonoja lyhennettävä.
Helsinki kasvaa ennätysvauhtia. Vuoden 2017 väestönkasvu oli suurinta sitten 1960-luvun – väestö kasvoi 9 000 asukkaan vuosivauhdilla. Suomalaiset hakeutuvat kaupunkeihin ja Helsinki on pääkaupunkina erityisen suosittu tänne muuttajien silmissä.
Helsinkiä kiertäessä olen päässyt tapaamaan eri elämäntilanteissa olevia ja eri ammateissa työskenteleviä kaupunkilaisia. Helsingissä on moni asia hyvin, mutta pääkaupunki on riippuvainen myös valtakunnan päätöksenteosta. Eduskunnan on tärkeä tehdä kiireellisiä ja välttämättömiä satsauksia kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi. Peruspalvelut varmistamalla pystytään parhaiten huolehtimaan kaikkein pienituloisimpien asemasta, takaamaan pienet tuloerot ja ehkäisemään eriarvoisuutta.
Voimakas väestönkasvu asettaa paineita sekä Helsingin että valtakunnan päättäjille. Kasvava kaupunki tarvitsee investointeja lähipalveluihin ja kaupungin toimivuuteen. Tästä syystä valtakunnan päätöksenteossa, eduskunnassa tarvitaan kaltaisiani päättäjiä, jotka ymmärtävät tavallisen helsinkiläisen arkea ja sen haasteita.
Varhaiskasvatuksella on tutkimusten mukaan suuri vaikutus lapsen myöhemmälle koulupolulle ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on kansainvälisesti katsoen pieni, noin 70 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa osallistumisaste on lähellä 100 prosenttia.
Sipilän hallitus on päättänyt rajoittaa perheen päivähoito-oikeutta, mikäli lapsen vanhemmat ovat työttöminä, eivätkä työskentele kokoaikaisesti. Rajaus kohtelee lapsia eriarvoistavasti. Tämä rajoitus pitää poistaa ja olen päättäjänä valmis työskentelemään kaikille perheille kuuluvan päivähoito-oikeuden puolesta.
Koulutukseen panostaminen on tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja parantaa Suomen menestysmahdollisuuksia. Tänä päivänä pelkkä peruskoulu ei takaa työelämässä pärjäämistä. Tällä hetkellä Suomessa on lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Nuorten syrjäytyminen ja eriarvoisuus uhkaavat kasvaa, mikäli Suomessa ei uskalleta tehdä välttämättömiä tulevaisuusinvestointeja kouluttautumiseen.
Olen työskennellyt Helsingissä kaupunginvaltuutettuna toisen asteen maksuttomuuden eteen. Koulutus parantaa tutkitusti sekä nuorten työllistymistä että työuran kestoa. Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas toisen asteen suorittaneiden on yli 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen on yli 85 prosenttia. Siksi oppivelvollisuusiän nostaminen ja lukio- sekä ammatillisen koulutuksen maksuttomuus ovat tärkeitä tavoitteita.
Lääkäriin ja kotihoidon palveluiden piiriin pääsyä pitää nopeuttaa hoitotakuun määräaikoja lyhentämällä. Terveydenhuollon kehittämiseen suunnattavat rahat on käytettävä 1 000 lääkäri-hoitaja-tehtävän lisäämiseen peruspalveluissa.
Suomessa on erityisesti terveydenhuollossa kansainvälisesti vertaillen korkeat asiakasmaksut. Tämän lisäksi Sipilän hallitus on moninkertaistanut asiakasmaksut 683 euroon vuodessa. Korkeat asiakasmaksut toimivat esteenä palveluihin hakeutumiselle ja monilla maksut johtavat velkaantumiseen. Haluan työskennellä sen puolesta, että jokaisella on mahdollisuus päästä terveyskeskuslääkärin ja -hoitajan vastaanotolle ja siksi käynnit on muutettava maksuttomiksi.
Helsinki on päättänyt luopua terveyskeskusten asiakasmaksuista vuonna 2013. Asiakasmaksut eivät saa olla esteenä tarvittavien sote-palveluiden saamiselle ja siksi eduskunnan pitää päättää maksujen alentamisesta koko maassa.
