Pääkaupunkiseudulla asuu jo yli neljännes koko Suomen väestöstä, lähes 1,3 miljoonaa ihmistä. Alueen työpaikkojen osuus on vielä selkeästi väestöä suurempi, samoin osuus koko Suomen BKT:sta. Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu laajemmin ovat koko Suomen talouden vetureita. Siksi on tärkeää, että alueen erityispiirteet huomioidaan kansallisessa politiikassa, ja että alueella tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkien kesken. Maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut ovat seudullisia, mutta myös muilla politiikan sektoreilla alueen kaupungeilla on yhteisiä intressejä.
Elinvoimainen pääkaupunkiseutu tarjoaa yrityksille houkuttelevia investointimahdollisuuksia, jotka taas synnyttävät uusia työpaikkoja ja verotuloja kaupungeille. Pääkaupunkiseutu ei kilpaile osaavasta työvoimasta tai investoinneista niinkään muun Suomen, vaan muiden eurooppalaisten suurkaupunkien kanssa. Suomeen muuttaville osaajille palveluja tarjoava International House Helsinki on erinomainen esimerkki yhteistyöstä niin kaupunkien kuin viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Valtakunnan politiikassa pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ei edelleenkään aina tunnisteta.
Valtakunnan politiikassa pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ei edelleenkään aina tunnisteta. Helsingin rautatieasemalla liikkuu päivittäin enemmän ihmisiä kuin Turussa on asukkaita. Alueen vieraskielisten osuus on jo yli 20 prosenttia, kun taas Tampereella vastaava luku on alle 10 prosenttia. On kyse sitten liikenneratkaisuista tai maahanmuuttajien kotoutumisesta, sama sapluuna ei sovi koko Suomeen. Siksi tarvitsemme vahvaa yhteistä edunvalvontaa.
Elinvoimaisella pääkaupunkiseudulla jokainen kaupunki nojaa omiin vahvuuksiinsa, mutta samalla tehdään kaupunkien kesken tiivistä yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Tähän yhteistyöhön tarvitaan mukaan myös valtiota. Esimerkkinä mainittakoon, että valtio osallistuu tällä hetkellä Helsingin seudun liikenneinvestointeihin vain noin 17 prosentin osuudella, kun Tukholmassa vastaava osuus on 66 prosenttia. Yrityksille houkutteleva toimintaympäristö vaatii toimivaa liikenneinfraa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että meillä on riittävästi koulutettua ja osaavaa työvoimaa, työntekijöille kohtuuhintaista asumista, ja toimivat palvelut arkea sujuvoittamaan.
Viime syksynä julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan ulkomaiset osaajat arvostavat Suomessa erityisesti korkeaa koulutustasoa ja elämänlaatua sekä perheystävällistä yhteiskuntaa. Näistä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskivistä on pidettävä huolta myös jatkossa. Turvallinen ja toimiva yhteiskunta on houkutteleva niin investoijille kuin osaajillekin.
Blogikirjoitus julkaistu alun perin Metropolitiikka.fi-sivulla.
