Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa monella mittarilla arvioituna viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä selviää Kalevi Sorsa Säätiön teettämästä Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista. Varallisuuserot ovat lähteneet kasvuun 1990-luvulta alkaen niin, että ylimmän yhden prosentin varallisuus on 4,5 kertaistunut. Lisäksi tuloerot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lähteneet kasvuun.
Raportissa käy lisäksi ilmi, että Suomessa eriarvoisuus periytyy edelleen sukupolvelta toiselle. Vaikka mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuukin Suomessa kansainvälisissä vertailuissa suhteellisen hyvin, on vanhempien taustalla keskeisesti merkitystä seuraavan sukupolven sosiaaliseen asemaan. Sosiaalinen asema ja koulutuksen taso heijastuvat myös terveyteen. Kansanterveys on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta myönteinen kehitys on ollut hitaampaa matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla. Raportin mukaan etenkin työttömät ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa terveyden tilan suhteen.
Nämä tilastot herättävät aiheellisesti huolta siitä, onko eriarvoistumiskehitystä mahdollista katkaista. Työ ei tule olemaan helppoa eivätkä ratkaisut pieniä, mutta niihin on tartuttava.
Hyvinvointivaltion perusteita vahvistamalla on mahdollista saada tämä kehityskulku katkaistua ja suunta muutettua kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Koulutukselliseen tasa-arvoon panostamisella on historian saatossa päästy pitkälle, mutta sitä on mahdollista kehittää vielä paljon pidemmälle. Lisäksi tulo- ja varallisuuseroja on mahdollista kaventaa laajentamalla progressiivista verotusta sekä tukkimalla verotuksessa tällä hetkellä löytyviä aukkoja.
Koulutukselliseen tasa-arvoon vaikuttavat toimet ovat jo liikkeellä nykyisen hallituksen toimesta. Oppimisvelvollisuuden laajentaminen tukee heikoimmassa asemassa olevia nuoria ja juuri palautettu subjektiivinen päivähoito-oikeus taas parantaa lasten ja perheiden tasa-arvoa valtakunnallisella tasolla. On tärkeää, että väylä korkeakoulutukseen on aito vaihtoehto tulevaisuudessa yhä useammalle.
Raportin mukaan Suomen verojärjestelmän rakenteet tukevat tällä hetkellä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. Tämä kasvu ei tue hyvinvointivaltion kehitystä vaan se päinvastoin näivettää sitä. Siksi tulo- ja varallisuuserojen kasvuun tulee puuttua.
Verotus ei ole itsessään tavoite, vaan keskeinen työkalu taata hyvinvointivaltion toimintaedellytykset. Talous kukoistaa, kun yhteiskunnalla on mahdollisuus investoida kasvun edellytyksiin. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseksi on perusteltua siirtyä progressiivisempaan verotukseen, kuten myös SDP:n vero-ohjelmassa on esitetty. Tiiviit veropohjat ja tasapuolinen verotus tukevat hyvinvointia ja tässä ajassa kaivattua talouskasvua. Näin vaikutettaisiin suoraan myös eriarvoisuuskehitykseen.
