Kokoomuksen ja SDP:n hartioilla oli vuodesta 1995 alkaen merkittävä vastuu kannettavanaan. Suurimpina hallituspuolueina tehtiin hartiavoimin töitä kahdeksan vuoden ajan EU-jäsenyyden vakiinnuttamiseksi. Tämän työn jälki heijastuu nykypäivään asti. Sini-punalla rakennettiin kokoaan vaikuttavampi jäsenmaa.
EU on nykypäivänä Suomelle niin arvo-, talous- kuin myös turvallisuusyhteisö. Näiden puolesta puolueemme puhuvat painokkaasti.
EU:n elvytyspaketin yhteydessä käyty keskustelu on keskittynyt paljon elvytyspaketista saataviin rahallisiin hyötyihin, mutta Suomen EU-jäsenyyden hyötyjä tulee tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta. Unionin yhteiset sisämarkkinat tarkoittavat yhteisiä eurooppalaisia standardeja, jotka helpottavat yritysten vientiä ja liiketoimintaa. EU on Suomen tärkein vientialue ja sisämarkkinoiden kautta suomalaisille yritysten tavaroille, palveluille ja pääomille avautuvat 450 miljoonan kuluttajan markkinat.
Elvytyspakettikeskustelussa monille taisi jäädä epäselväksi kokoomuksen lopullinen kanta EU:n laajuiseen elvytykseen. Äänestyksessä kuitenkin eduskuntaryhmän selvä enemmistö päätyi äänestämään paketin puolesta. Päätökseen vaikutti valtiovarainvaliokunnan asettamat tiukat lausumat, jossa muun muassa edellytettiin, että elpymisväline pidetään kertaluonteisena ratkaisuna ja jäsenmailta edellytetään tukien myöntämisessä ehdollisuutta sekä kansallisten julkisten talouksien tervettä hoitamista.
Hallitus-oppositio-rajat ylittävä yhteistyö valtiovarainvaliokunnan lausumien hyväksymisessä oli tärkeä osoitus päättäjien kyvystä katsoa Suomen etua. Me tarvitsemme tasapainoisia ja rakentavia näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta. Tämä koskee kaikkia puolueita. SDP haluaa kehittää EU:ta vaikuttavampaan suuntaan, mutta on tärkeää, että pidämme samalla kiinni unionin perusperiaatteista.
Meidän on pidettävä kiinni vastuullisesta taloudenpidosta ja läheisyysperiaatteesta. Jäsenmailta tulee siirtää unionille vain sellaisia asioita, joissa yhteinen päätöksenteko tuo lisäarvoa. Lisäarvoa lisääviä asioita ovat jatkossakin kauppapolitiikka, ilmastonmuutoksen vastainen työ, sisämarkkinoiden pelisäännöt, ja yhteinen rahapolitiikka.
Kriisin keskellä ja jälkeen jäsenmaiden tulee sitoutua vastuulliseen taloudenpitoon ja noudattaa periaatetta, jossa jokainen maa on vastuussa omista veloistaan. On myös syytä muistaa, että on arvokasta, että on olemassa maita, jotka ovat pyrkineet noudattamaan EMU-kriteerejä. Jos näin ei olisi, ei olisi myöskään nykyisenkaltaista kykyä auttaa kriisin keskellä. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että jäsenmaat noudattavat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu, että myös tarvittavia rakenneuudistuksia ja tulevaisuusinvestointeja tehdään.
Vaikuttavuutta kannattaa hakea EU:n ulkopoliittisen painoarvon lisäämisestä. EU:lla tulisi olla vahvempi painoarvo kansainvälisissä pöydissä ja tämän tahtotilan toteutumiseen unionin päätöksentekokykyä tulee parantaa. Siksi olisi järkevää vahvistaa määräenemmistöpäätöksentekoa ulkopolitiikan kysymyksissä. Sillä me vahvistaisimme EU:n toiminnan uskottavuutta niin lähellä kuin kaukana.
Suomi on EU:ssa merkittävä toimija tänään, mutta huominen ei ole kiveen kirjattu. Suomelta täytyy löytyä kykyä kehittää EU:ta vaikuttavampaan suuntaan ja ajaa suomalaisten etua EU-yhteisössä. Laaja puoluepoliittinen yhteistyö on ollut meidän valttimme menneisyydessä, tehdään siitä valtti myös tulevaisuuteen.
