Historiallinen koulutuspoliittinen uudistus eli oppivelvollisuuden laajeneminen astuu voimaan tulevana syksynä. Uudistus tarkoittaa jo tämän kevään osalta sitä, että jokaisella perusasteen päättävällä on mahdollisuus hakeutua opiskelemaan toiselle asteelle tai nivelvaiheen opintoihin.
Kyseessä on tulevaisuusteko. Uudistuksen myötä jokainen nuori saa jatkossa mahdollisuuden suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tällä on tutkimusten valossa positiivinen merkitys nuorten työuriin, sillä oppivelvollisuus takaa jokaiselle nuorelle riittävät eväät nykypäivän työelämään. Samalla nostamme suomalaisten koulutustasoa.
Koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa Suomessa koko ajan. 20-29-vuotiaista helsinkiläisistä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oli vuonna 2017 19 prosenttia. Siksi uudistus on erittäin tarpeellinen.
Uudistus ehkäisee syrjäytymistä
Oppivelvollisuuden laajentamisen keskiössä on nuorten ohjaus ja tukeminen sekä opintojen aikana että nivelvaiheessa. Tämä on oleellista, sillä tiedämme, että oppimisvaikeuksien kanssa painivat sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevat nuoret ovat juuri niitä, jotka putoavat koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyvät yhteiskunnasta.
Tutkimusten mukaan suurin osa helsinkiläislapsista ja nuorista voi hyvin. Tästä huolimatta 15-29 vuotiaista helsinkiläisnuorista lähes 7 % oli vuonna 2019 vaarassa syrjäytyä. Syrjäytymisriski on Helsingissä hieman suurempi kuin koko maan keskiarvo.
Kodin perintö vaikuttaa merkittävästi koulutuspolkujen valintaan. Matalasti koulutettujen vanhempien osuus on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa jäävissä suomalaistaustaisissa nuorissa yli kaksinkertainen verrattuna toisen asteen tutkintoa suorittavien nuorten vanhempiin.
Oppivelvollisuus tarkoittaa myös vahvempaa vastuunkantoa nuorista. Perheillä, kouluilla sekä viime kädessä kunnan viranomaisilla on uuden lain myötä vastuu nuoren hakeutumisesta toiselle asteelle sekä opintojen edistymisen seurannasta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä jo koulutukseen hakeutuminen sekä myös toisen asteen tutkinnon suorittaminen ehkäisevät syrjäytymistä merkittävästi.
Tulevalla valtuustokaudella vakiinnutetaan uudistus osaksi järjestelmää
Kuntapäättäjien vastuulla on seurata oppivelvollisuuden toteutumista kunnissa. Meidän tulee huolehtia nuorten riittävästä tuesta, opettajien jaksamisesta sekä nyt akuuttina asiana koronaviruksen negatiivisista vaikutuksista nuorten jaksamiseen.
Tulevan kauden aikana toisen asteen uudistus tulee astumaan kokonaisuudessaan voimaan. On sekä valtion että kuntien vastuulla, että uudistus saatetaan voimaan niin, että jokainen nuori löytää itselleen sopivan oppimispolun.
