Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 26.4.2023.
Talvella Suomessa puhistiin EU:ssa sorvattavana olevasta rakennusten energiatehokkuuden uudistuksesta. Kyseessä on yksi toimista, joilla unioni pyrkii saavuttamaan vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteensa. Suomessa huolta on herättänyt Euroopan parlamentin kanta direktiiviin. Parlamentti ehdotti kannassaan, että rakennuksilta edellytettäisiin korkeamman energiatehokkuusluokitusta kuin mitä komissio oli alun perin esittänyt. EU-parlamentin kannasta nousseelle närälle on syynsä.
Asumisen kustannukset ovat kasvaneet isosti energiakriisin myötä. Samalla inflaatio nostaa arjen kustannuksia. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuminen vie jo leijonanosan kotitalouksien tuloista. On huolehdittava, ettei EU-päätös kurjista kotitalouksien tilannetta entisestään esimerkiksi kalliilla remonttivaatimuksilla. Suomen pankin selvityksessä todettiin, että jopa 26 prosenttia pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista tarvitsisi parannuksia energiatehokkuuteen direktiivin myötä.
Oikeudenmukaisuus on yksi EU:n ilmastopolitiikan lähtökohdista. Jotta ilmastotoimet koetaan hyväksyttäviksi, tulee kansalaisten kokea ne oikeudenmukaisiksi. Tämä tulee pitää mielessä myös energiatehokkuuden kohdalla. Tavallisille kodinomistajille maksettavaksi koituvat kohtuuttomat taloudelliset kustannukset eivät edistä oikeudenmukaista hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Siksi tulevan EU-lain tulee olla riittävän joustava, jotta EU-jäsenmaat voivat itse päättää rakennusten remonttiaikatauluista ja -toteutustavoista. Suomessa kylmä ilmasto kannustaa lähtökohtaisesti energiatehokkaaseen rakentamiseen. EU-maiden tulisi saada vaikuttaa siihen, miten direktiivin tavoitteet saavutetaan paikallisen ilmaston, rakennuskannan ja energiajärjestelmän puitteissa. Pieni- ja keskituloisia kotitalouksia tulee tukea uudistuksessa.
Mitään ei ole lyöty lukkoon. Seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on jatkaa aktiivista vaikuttamista. Asumisen ja rakentamisen ilmastotoimien tulee olla fiksuja ja kustannuksiltaan oikeudenmukaisia.
