Tämän hallituksen koulutuspoliittisesti merkittävin uudistus eli oppivelvollisuusiän pidentäminen eteni viime viikolla uuteen vaiheeseen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kaksi vaihtoehtoista mallia maksuttomuuden toteutuksesta. Oppivelvollisuusikää tullaan korottamaan 18 ikävuoteen vuodesta 2021 alkaen. Tämä tulee myös tarkoittamaan lukio- ja ammatillisen opiskelun muuttumista maksuttomaksi.
Erityisesti oikeistopuolueet ovat kritisoineet uudistuksessa juuri maksuttomuutta ja sen mukanaan tuomaa suurta hintalappua yhteiskunnalle. Kyse on kuitenkin yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomisesta kaikille. Kyse on investoimisesta meidän omiin nuoriimme ja heidän tulevaisuuteensa. Myös useampi taloustieteilijä on todennut maksuttoman toisen asteen maksavan itsensä takaisin nuorten parempana työllisyytenä ja syrjäytymisen kulujen vähenemisenä.
Nyt esitetyissä malleissa niiden keskeisinä eroina on määritys siitä, mihin saakka oppivelvollisuus lopulta kestäisi. Keskeistä kuitenkin on, että molemmissa malleissa sekä opetus että oppimateriaalit olisivat maksuttomia. Oppimateriaalien osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi koulukirjoja ja ammatillisella puolella ammattiin tarvittavia työvälineitä ja -asuja. Poikkeuksena tosin erityistä harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat välineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet.
Kaikille maksuton ja yhdenvertainen perusasteen koulu on suomalainen menestystarina. Oppivelvollisuuden pidentäminen takaa sille arvoisensa jatko-osan. Uudistuksen keskiössä on perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe, jossa useilla nuorilla on haasteita löytää itsellensä sopivaa koulutuspolkua. Tähän vaiheeseen tullaan rakentamaan laaja toimenpidekokonaisuus, joka rakentuu myös nykyisten hyväksi todettujen toimenpiteiden varaan.
Toinen aste on tämän päivän peruskoulutus. Siksi meidän tulee varmistaa, että kaikki meidän nuoremme saavat tämän koulutuksen, heille sopivaa reittiä pitkin.
