Eurooppa on Putinin käynnistämän hyökkäyssodan myötä suurimman energiakriisin keskellä sitten vuoden 1973 öljykriisin. Ukrainan sota on luonut laajan humanitaarisen kriisin, mutta väistämättä se aiheuttaa myös energiakriisin, sillä venäläisestä energiasta irtautuminen tarkoittaa väliaikaisesti energiahintojen nousua kaikissa Euroopan maissa.
Eurooppalaiset johtajat ovatkin päättäneet käynnistää siirtymän, jossa poistetaan riippuvuus venäläisestä energiasta ja vauhditetaan siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä. Euroopan komission mukaan kaasun käyttöä voitaisiin leikata jo tänä vuonna jopa kahdella kolmanneksella.
Energian hinnan väistämättömän nousun edessä yhteiskunnan on otettava vastuu kaikkein pienituloisempien pärjäämisestä.
Kriisi vaikeuttaa kansalaisten elämää nostamalla asuntojen lämmityskustannuksia, ruoan hintaa sekä paljon energiaa käyttävän teollisuuden toimintaedellytyksiä. Edessä on vaikeita aikoja ja varsinkin pienituloisten kohdalla välttämättömien elintarvikkeiden hintojen korotukset aiheuttavat arkeen huolta ja niukkuutta. Päättäjien on löydettävä keinot, joilla tuetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien ja pienituloisten pärjäämistä kriisin keskellä.
SAMAAN AIKAAN voimme myös katsoa historian tapahtumia ja kerätä oppeja menneistä energiakriiseistä. Vuonna 1973 alkaneessa öljykriisissä Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat öljyn vientiä ja korottivat öljyn hintaa roimasti. Vaikutukset olivat rajut ja laajat.
Öljykriisin myötä Yhdysvallat heräsi riippuvuuteensa öljytuonnista ja presidentti Nixon esitteli sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimia, kuten lämmitysöljyn kulutuksen vähentämistä 15 prosentilla, mikä tarkoitti sisälämpötilojen laskua n. 3 prosentilla, ydinvoiman rakentamisen kiirehtimistä sekä joukkoliikenteen käytön tukemista.
Vuosikymmen muokkasi merkittävästi Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa ja myös kansalaiset opettelivat tulemaan toimeen vähemmällä energialla. Lisääntyneen keskustelun myötä perustettiin myös Yhdysvaltojen energiaministeriö. Autoille säädettiin energiatehokkuusvaatimukset, jotka vähensivät kulutusta merkittävästi. Symbolisena tekona presidentti Carter asennutti vuonna 1979 Valkoisen talon katolle aurinkopaneelit.
Suomessakin toteutettiin säästöohjelma, jonka tavoitteena oli energian kulutuksen vähentäminen 10 prosentilla. Säästöohjelmaan kuului sekä suuria että pieniä toimia, kuten mainosvalojen sammuttaminen yöksi, harrasteilmailun kieltäminen ja sisälämpötilan laskeminen. Toimien myötä energian kokonaiskulutus laski noin 8 prosentilla ja öljyn kulutus laski 13 prosenttia.
Energian hinnan väistämättömän nousun edessä yhteiskunnan on otettava vastuu kaikkein pienituloisempien pärjäämisestä. Samaan aikaan hallituksen on syytä pohtia vuoden 2022 ohjelman valmistelua, jossa nopeutetaan uusiutuvan energian hankkeiden etenemistä, vahvistetaan jo olemassa olevia työkaluja kotitalouksien öljy- ja kaasulämmityksestä irtaantumiseen sekä valmistellaan kampanja, jolla kannustetaan suomalaisia ja yrityksiä energiatalkoisiin.
