Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) täyttää pian 20 vuotta. Vaikka monet perusteet ovatkin kunnossa, kaipaa laki kokonaisuudistuksen ja päivityksen. Maailma on muuttunut 20 vuodessa ja lakiin on vuosien varrella tehty lukuisia viilauksia ja korjauksia niin, että kokonaisuus ei enää ole yhtenäinen. Myös laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitalisaatio ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön vaativat modernisoitua lakia.
MRL-uudistus pyrkii tuomaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön nykypäivän tarpeita vastaavaksi. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Lisäksi uudistuksessa on hallitusohjelman mukaisesti otettava huomioon yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Koska uusi laki osoittaa maankäytön ja rakentamiselle kehittämiselle suuntaa vuosikymmeniksi eteenpäin, MRL-uudistus toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla.
Kuntien kaavoitusmonopoli on säilytettävä
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella tulee vahvistaa kuntien maapoliittista asemaa. SDP:n mielestä kuntien valta päättää maankäytöstään on tärkeä peruspilari, jota ei tule uudistuksessa murtaa. Kunnilla on oltava sekä valta että välineet toteuttaa maapolitiikkaa, joka tukee muita tavoitteita niin elinkeinopolitiikan, kohtuuhintaisen asumisen, segregaation tai ilmasto- ja energiatavoitteiden osalta. Kuntien kaavoitusmonopoli tulee säilyttää ja kunnille tulee varmistaa hyvät edellytykset kehittää maankäyttöä kunnan kokonaisedun kannalta parhaalla tavalla.
Yksi tärkeä väline on kuntien oikeus lunastukseen. Ilman mahdollisuutta lunastusoikeuteen kokonaisvaltainen rakentamisen ja liikenteen suunnittelu vaikeutuu huomattavasti. Lunastusoikeuden toteutumista ei ole syytä vaikeuttaa ja lisäksi asukkaiden ja kuntien edun on syytä korostua. Lunastusperusteena on oltava nykyisen omistajan omistuksen turvaaminen nykykäytössä ilman kaavoituksen tuomaa ansiotonta arvonnousua. Lunastuskorvaus on määriteltävä sen mukaan, mitä luovuttaja menettää eikä sen mukaan mitä lunastaja saa. Lunastuslain ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset tuleekin käsitellä samanaikaisesti.
SDP suhtautuu kriittisesti asemakaavaehdotuksen laatimiseen maanomistajan toimesta. Asemakaavan laatiminen maanomistajan toimesta merkitsisi käytännössä julkisen vallanpiiriin kuuluvan kaavoitustyön siirtämisestä maanomistajalle. Se olisi omiaan heikentämään yleistä luottamusta kaavoituksen objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen. Maanomistajan kaava vaikuttaisi haitallisesti myös kuntien maapolitiikkaan, kaavojen toteuttamiseen ja kuntatalouteen. MRL-uudistuksessa on otettava paremmin huomioon kuntien erilaistuvat tarpeet. Tulevan lainsäädännön kautta kaupunkialueiden kasvua ja tiivistyvää kehitystä tulee tukea, sillä se on myös koko Suomen ilmastotavoitteiden, että kilpailukyvyn näkökulmasta keskeinen tavoite.
Kaavamuodoilla omat tärkeät roolinsa
Kullakin kaavamuodolla on oma, tärkeä roolinsa. Yleiskaava keskittyy koko kunnan tai sen laajan osa-alueen maankäytön ratkaisemiseen ja asemakaava taas lähiympäristön suunnitteluun ja rakennushankkeiden kaavalliseen ohjaukseen. SDP:n mielestä maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on tärkeää etenkin suurten rakentamispaineiden alla, jotta kaupunkirakenne säilyy eheänä, monimuotoisena ja viihtyisänä. Asemakaavoitus kytkeytyy taas voimakkaasti alueiden toteutukseen ja kuntien maapolitiikkaan. MRL-uudistuksen linjaukset kuntien kaavamonopolin ja kaavahierarkian säilyttämisestä, kaavaprosessin sujuvuuden edistämisestä ja kuntien maapolitiikkaa vahvistamisesta ovat tärkeitä lähtökohtia uudistukselle.
Viime hallituskaudella hyväksytyssä MRL:n muutosesityksessä laajennettiin yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena myös sellaisille alueille, joilla on merkittävää rakentamispainetta. Tämä ei ollut sosialidemokraattien mielestä perusteltua, sillä sen katsottiin aiheuttavan tulkintaerimielisyyksiä ja asemakaavoihin kohdistuvia valituksia.
SDP:n mielestä maakuntakaavalla tulee olla jatkossakin tehokas ja oikeusvaikutteinen ohjausvaikutus kuntien kaavoihin. Sen avulla voidaan hoitaa varmemmin alueidenkäytön tehtäviä, joita yksittäiset kunnat eivät esimerkiksi poliittisista syistä tai osaamisen puutteen takia kykene tekemään.
Laillisuusvalvonnan toteutus taattava leveillä hartioilla
Alueiden laillisuusvalvonta on syytä säilyttää vähintään nykytasolla. Viranomaisvoimin toteutettu selkeärajainen ja yksiselitteinen valitusoikeus kuuluu hallintoprosessin keskeisiin perusrakenteisiin ja se turvaa erisuuntaisten intressien toteutumisen.
On selvää, että vastuuta maankäytön laillisuusvalvonnasta ei voida jättää kuntalaisten ja järjestöjen tehtäväksi. Valitusoikeuden rajaaminen johtaisi siihen, ettei säädöksiä enää noudatettaisi, koska lainvastaisistakaan päätöksistä ei todennäköisesti lainsäädäntötuntemuksen puutteen vuoksi valitettaisi.
Kansalaisten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet
Kansalaisten osallistumismahdollisuuksista maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun täytyy vaalia MRL-uudistuksessa. Vuorovaikutuksen on syytä olla etupainotteista jälkeenpäin toteutettujen kyselyiden sijaan.
Vastuullinen rakentaminen
Rakentamisen ohjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tällä hetkellä rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Liikenne mukaan lukien rakennetun ympäristön osuus energiankäytöstä on 60 prosenttia ja päästöistä 55 prosenttia. Rakentamisella tulee ohjata olennaisia teknisiä vaatimuksia rakennusten vähähiilisyydestä ja elinkaariominaisuuksista.
On tärkeää, että rakentamiseen liittyvät vastuut ovat kaikille toimijoille selvät. Näin vältetään prosessien pitkittymiset ja mahdolliset laiminlyönnit. Kokonaisvastuun täytyy olla pääurakoitsijalla. Urakoiden ketjuttaminen on saatava hillintään ja silloinkin, kun ketjutusta tapahtuu, täytyy vastuukysymyksien olla selkeät.
Vastuu liittyy myös esimerkiksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Marinin hallitusohjelman mukaisesti ohjeistusta sisäilmaongelmien korjaamiseen ja välttämiseen tulee parantaa ja korjata tutkimuksen pohjalta.
Digitalisaatio tuo rakentamisen tiedot samaan paikkaan
MRL-uudistuksen yksi painopisteistä on digitalisaation edistäminen. Uudistuksessa on tarkoitus luoda rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Kunnissa tulee edistää rakentamisen lupien ja ilmoitusten osalta yhden luukun periaatetta.
MRL-uudistuksen tavoitteet ovat tärkeät. Pitkäjänteinen valmistelu ja hyvä parlamentaarinen yhteistyö tuottavat varmasti hyvän lainsäädäntökokonaisuuden, joka kestää aikaa.
