”Pieni maa osoitti, miten se voi jättää ison jäljen yhteisen eurooppalaisen talomme piirustuksiin.”
Arvoisat Eurooppafoorumin osallistujat,
Toisen maailmansodan aikaiset kokemukset tekivät Euroopan unionin suunnittelijoista rauhan rakentajia. Kaksi maailmansotaa ja vuosisadan mittainen vihamielisyys Saksan ja Ranskan välillä olivat julmat lähtökohdat. Johtoajatuksena oli, ettei tulevien sukupolvien tarvitsisi enää kärsiä sotien kauheuksia.
Suomen EU-liittymisajoista löytyy opetus tämän päivän Eurooppa-keskusteluun. ”Kun maa on maantieteellisesti periferiassa, on viisasta olla poliittisessa ytimessä.” Tämän lausahduksen nosti esiin Suomen ensimmäinen Euroopan unionin komissaari Erkki Liikanen hiljattain.
Myös tämän päivän päättäjiltä tarvitaan realistisuutta ja kykyä ymmärtää pienen maan etuja, jotta Euroopan yhtenäisyys vahvistuu ja jotta Suomi pärjää globaalissa talouskilvassa.
Hyvät kuulijat,
Tulevaisuuskonferenssi on hieno mahdollisuus Euroopalle. Konferenssin on oltava avoin ihmisten ideoille, on kuunneltava kansalaisia sekä kaikkia jäsenmaita. Pieniä jäsenmaita ei saa unohtaa.
On kuitenkin syytä muistaa, ettei yhtenäisyys tai talouskasvu ole itseisarvoja vaan välineitä eurooppalaisten ja suomalaisten hyvinvoinnin kasvattamisessa. Yhtenäisyys voi rakentua vain yhteisten eurooppalaisten arvojen pohjalle: oikeusvaltio, vapaus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Niillä kaikilla tavoitellaan ihmisten hyvinvoinnin vahvistamista ja parempaa elämän laatua.
Ilman muureja ja tullimaksuja toimivilla EU:n sisämarkkinoilla mukana olemisen kautta myös suomalaisten yritysten tavaroille, palveluille ja pääomille avautuvat 450 miljoonan kuluttajan markkinat. Tarjoaahan se hieman erilaiset kasvumahdollisuudet meidänkin yrityksillemme ja yritysten työntekijöille kuin 5,5 miljoonan kotimaiset markkinat.
Näiden lisäksi ei myöskään tule unohtaa unionin merkitystä muilla politiikan aloilla kuten korkeita ympäristöstandardeja, työntekijöiden vähimmäissuojaa, työsuojelua tai elintarviketurvallisuutta. Ja meille suomalaisille Unioni on alusta lähtien ollut myös turvallisuusyhteisö.
Hyvät kuulijat,
Jotta unioni voi uskottavasti puhua perusarvojensa puolesta, on sen itse niitä noudatettava.
Suomi on vahvasti pitänyt esillä oikeusvaltioperiaatetta. EU-puheenjohtajakauden aikana – vastoin kaikkia epäilijöitä – pieni maa osoitti, miten se voi jättää ison jäljen yhteisen eurooppalaisen talomme piirustuksiin. Nyt oikeusvaltioperiaate on ensimmäistä kertaa kytketty EU-varojen käyttöön. Rakentavalla ja sinnikkäällä työllä syntyy tuloksia jatkossakin.
Koko maailman siirtyessä koronakriisin alettua vahvan elvyttävälle linjalle, on järkevää, että näin on toimittu myös Euroopassa. Suomen kiistaton etu on EU:n ja euroalueen vakaus sekä nopean elpymisen tie.
Samanaikaisesti on tärkeää, että kriisin keskelläkin jäsenmaat sitoutuvat vastuulliseen taloudenpitoon. Nyt ja tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että jokainen maa on vastuussa omista veloistaan. Tämän on oltava jatkossakin EU:n kehittämisen keskeinen periaate.
Arvoisat kuulijat,
Näen Suomen paikan olevan EU:ssa ja toivon voivamme kehittää unionia vaikuttavampaan suuntaan. On ollut turhauttavaa seurata EU:n kyvyttömyyttä toimia Afganistanin humanitaarisen kriisin auttamiseksi.
Jotta EU:lla olisi vahvempi painoarvo myös kansainvälisissä pöydissä, tulee unionin päätöksentekokykyä parantaa. Siksi määräenemmistöpäätöksentekoa tulisi vahvistaa ulkopolitiikan kysymyksissä.
Samalla on tärkeää pitää kunniassa EU:n läheisyysperiaate. Jäsenmailta siirretään unionille vain sellaisia asioita, joissa yhteinen päätöksenteko tuo todellista lisäarvoa. Tällaisia yhteisiä asioita ovat jatkossakin kauppapolitiikka, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, sisämarkkinoiden pelisäännöt ja yhteinen rahapolitiikka ja sen vaatimat pelisäännöt.
Hyvät Eurooppafoorumin osallistujat,
Pidetään huolta, että kaikkien muiden tärkeiden asioiden joukossa Unioni säilyttää alkuperäisen rauhan takaamisen tehtävänsä. Vain rauhan vaalimisen kautta Eurooppamme voi rakentua myös vapauden, vaurauden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maanosana.
