Arvoisa puhemies!
Toisen maailmansodan aikaiset kokemukset tekivät Euroopan unionin suunnittelijoista rauhan rakentajia. Kaksi maailmansotaa ja vuosisadan mittainen vihamielisyys Saksan ja Ranskan välillä olivat julmat lähtökohdat. Johtoajatuksena oli, ettei tulevien sukupolvien tarvitsisi enää kärsiä sotien kauheuksia.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisajoista löytyy opetus myös tämän päivän Eurooppa-keskusteluun. Sota oli luxemburgilaiselle poliitikolle Joseph Bechille opetus siitä, kuinka voimaton pieni, kahden suurvallan väliin jäänyt valtio voi olla. Tuo voimattomuuden tunne sai Bechin kannattamaan koko sydämestään Euroopan taloudellista ja poliittista yhdentymistä.
Arvoisa puhemies,
Ilman muureja ja tullimaksuja toimivilla EU:n sisämarkkinoilla mukana olemisen kautta myös suomalaisten yritysten tavaroille, palveluille ja pääomille avautuvat 450 miljoonan kuluttajan markkinat. Tarjoaahan se hieman erilaiset kasvumahdollisuudet meidänkin yrityksillemme ja yritysten työntekijöille kuin 5,5 miljoonan kotimaiset markkinat.
Yhteiset sisämarkkinat mahdollistavat tänään kaupan tekemisen ilman tuonti- ja vientirajoituksia sekä tullimaksuja. Sisämarkkinat tarkoittavat yhteisiä eurooppalaisia standardeja, jotka helpottavat yritysten vientiä ja liiketoimintaa. EU onkin Suomen tärkein vientialue lähes 60 prosentin kokonaisvientiosuudella.
Taloustieteilijä Juha Tervala viittasi viime viikon kirjoituksessaan arvioon, jonka mukaan sisämarkkinoiden hyöty Suomen taloudelle on 7,7 prosenttia vuodessa ja euroissa mitattuna 18,5 miljardia euroa. Tämä on huomattavasti suurempi verrattuna Suomen nettomaksuun EU:lle, joka vuonna 2019 oli 0,6 miljardia euroa.
Näiden lisäksi ei myöskään tule unohtaa unionin merkitystä muilla politiikan aloilla kuten korkeita ympäristöstandardeja, työntekijöiden vähimmäissuojaa, työsuojelua tai elintarviketurvallisuutta. Ja meille suomalaisille Unioni on alusta lähtien ollut myös turvallisuusyhteisö.
Arvoisa puhemies,
Kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet – nämä ovat unionin yhteisiä perusarvoja. Jotta unioni voi uskottavasti puhua niiden puolesta, on sen itse niitä noudatettava.
Suomi on vahvasti pitänyt esillä oikeusvaltioperiaatetta. Ja EU-puheenjohtajakauden aikana – vastoin kaikkia epäilijöitä – pieni maa osoitti, miten se voi jättää ison jäljen yhteisen eurooppalaisen talomme piirustuksiin. Nyt oikeusvaltioperiaate on ensimmäistä kertaa kytketty EU-varojen käyttöön. Rakentavalla ja sinnikkäällä työllä syntyy tuloksia jatkossakin.
Koko maailman siirtyessä koronakriisin alettua vahvan elvyttävälle linjalle, on järkevää, että näin tehdään myös Euroopassa ja Suomessa. Euroopan Keskuspankki on koronakriisin aikana osoittanut voimansa. Pankin nopea reagointi varmisti niin yritysten kuin euroalueen rahoituksen. Suomen kiistaton etu on EU:n ja euroalueen vakaus sekä nopean elpymisen tie.
Samanaikaisesti on tärkeää, että kriisin keskelläkin jäsenmaat sitoutuvat vastuulliseen taloudenpitoon. Nyt ja tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että jokainen maa on vastuussa omista veloistaan. Tämä on sosialidemokraateille jatkossakin EU:n kehittämisen keskeinen periaate.
Arvoisa puhemies!
Sosialidemokraatit näkevät Suomen paikan olevan EU:ssa ja me haluamme kehittää unionia vaikuttavampaan suuntaan. Jotta EU:lla olisi vahvempi painoarvo myös kansainvälisissä pöydissä, tulee unionin päätöksentekokykyä parantaa. Siksi kannatamme määräenemmistöpäätöksenteon vahvistamista ulkopolitiikan kysymyksissä. Se vahvistaisi EU:n toiminnan uskottavuutta niin lähialueillamme kuin kauempanakin.
Samalla haluamme pitää kunniassa EU:n läheisyysperiaatteen. Jäsenmailta siirretään Unionille vain sellaisia asioita, joissa yhteinen päätöksenteko tuo todellista lisäarvoa. Tällaisia yhteisiä asioita ovat jatkossakin kauppapolitiikka, maapallon lämpenemisen pysäyttäminen, sisämarkkinoiden pelisäännöt ja yhteinen rahapolitiikka ja sen vaatimat pelisäännöt.
Arvoisa puhemies,
Pidetään huolta, että kaikkien muiden tärkeiden asioiden joukossa Unioni säilyttää alkuperäisen rauhan takaamisen tehtävänsä. Vain rauhan vaalimisen kautta Eurooppamme voi rakentua myös vapauden, vaurauden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maanosana.
