Uutta hallituspohjaa rakentavat puolueet ovat jumittuneet Säätytalolla kiistelemään työperäisten maahanmuuttajien tulorajoista. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma antaa oppositiosta käsin hallitusneuvottelijoille huomenlahjan ja toivoo, että tuleva hallitus lähtisi ratkomaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä alipalkkauksen kriminalisoinnilla sekä ammattiyhdistysten kanneoikeuden säätämisellä.
– Tällä hetkellä hallitusneuvotteluissa näytetään jumiutuneen keskusteluun työn perässä Suomeen tulevien tulorajoista. Tulorajoja kierretään jo nykyisellä tasolla, ja työvoimapula koskee myös matalapalkka-aloja. Tulorajoihin keskittymällä ei siis ratkaista maahanmuuttajien palkalla toimeentuloa eikä tulevaisuuden haasteita Suomessa, jonka väestö ikääntyy, huomauttaa kansanedustaja Heinäluoma.
Heinäluoman mukaan seuraavalla hallituskaudella tulisi tunnistaa niin ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön ongelmat, matalapalkka-alojen työvoiman tarve kuin myös ulkomaisen työvoiman merkitys Suomen taloudelle.
– On luotava tehokkaampia keinoja sanktioida ja valvoa ulkomaalaisten työvoiman hyväksikäyttöä. Tulorajoja ei pidä heikentää, eikä luopua työvoiman saatavuusharkinnasta, mutta Säätytalon neuvottelijoiden pitäisi tunnistaa jo nyt Suomessa piilevä ongelma, sanoo Eveliina Heinäluoma.
Esimerkiksi rakennusalalla vuonna 2022 toteutetussa ulkomaalaisvalvonnassa havaittiin jopa 60 prosentilla ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kohdalla puutteita palkkauksessa.
Tärkeitä keinoja alipalkkaukseen puuttumiseen olisivat esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus. Alipalkatun työvoiman käytöstä ei tällä hetkellä sanktioida riittävän tehokkaasti. Hyväksikäyttö ja alipalkkaus eivät tule ilmi, kun työntekijät eivät uskalla ilmoittaa epäkohdista.
– Eli nykyisiäkin tulorajoja kierretään epärehellisissä yrityksissä erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla. Siksi tulorajojen rikkomisesta tulisi tulla kovemmat sanktiot ja valvontaan pitäisi saada enemmän resursseja. Myös poliisin mukaan sillä on tällä hetkellä riittämättömät keinot puuttua työvoiman hyväksikäyttöön.
Toinen tärkeä askel kohti reilumpaa tilannetta olisi kanneoikeuden myöntäminen. Suomeen työtä tekemään tulevat ihmiset ovat voineet tottua kulttuuriin, jossa viranomaisiin ei voi luottaa. Siksi kynnys valittaa työssä tapahtuvasta hyväksikäytöstä voi olla korkea. Ammattiliitot voisivat kanneoikeuden turvin nostaa päivänvaloon epäkohtia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden puolesta.
– Kyseessä olisi myös rehellisten ja työehtosopimuksia noudattavien yritysten kannalta tärkeä muutos. Tällä hetkellä rehelliset yrittäjät joutuvat kilpailemaan alipalkattua työvoimaa hyväksikäyttävien toimijoiden kanssa. Jos tuleva hallitus pistää päänsä pensaaseen keskittymällä työperäisen maahanmuuton kohdalla vain tulorajoihin, jää tunnistamatta suuri epäkohta työntekijöiden oikeuksien toteutumisessa. Samalla heikennetään rehellisten yritysten pärjäämistä.
