Petteri Orpon hallitusohjelma pitää sisällään merkittäviä leikkauksia niin kuntien valtionosuuksiin kuin myös koulutuksen järjestämiseen. Nämä leikkaukset nakertavat myös hallituksen uskottavuutta perusopetuksen vahvistamisessa.
Kuntien valtionosuuksiin tehdään indeksileikkauksia 126 miljoonaa euroa. Indeksileikkaukset tarkoittavat kipeitä leikkauksia varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, liikuntaan ja kulttuuriin. Sen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä leikataan myös 175 miljoonaa euroa.
Leikkaukset sisältävät aikuiskoulutustuen lopettamisen, avoimien yliopisto-opintojen kallistumisen ja vapaasta sivistystyöstä leikkaamisen. Valtion rahoitusta vähennetään kansalaisopistoilta 12,5 miljoonaa euroa, opintokeskuksilta 7 miljoonaa euroa, kesäyliopistoilta 2 miljoonaa euroa, kansanopistoilta 2 miljoonaa euroa ja liikunnan koulutuskeskuksilta 1,5 miljoonaa euroa.
– Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä ja peruskoulun opettaja näkee työssään lasten tarpeiden ja oireilun kasvun. Valitettavasti hallituksen linjaamat kuntien valtionosuuksien indeksileikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuutta panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Pelkään varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja peruskoulun opettajien väsyvän totaalisesti työtaakan alle, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) huokaa.
Hallituksen kuntiin osuvat leikkaukset enteilevät kuntapäättäjille vaikeita aikoja, kun kuntien ensi vuoden budjettineuvottelut alkavat syksyllä. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväkenttä on supistunut, joten kuntien valtionosuuksien leikkaukset tarkoittavat leikkauksia niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, nuorisotyöhön kuin myös liikunta- ja kulttuuripalveluihin.
Esimerkiksi Helsingissä lasten ja nuorten määrä kasvaa vuosittain. Tulevina vuosina toisen asteen ikäluokat kasvavat voimakkaasti Helsingissä. Toisen asteen opiskelijoita 16–18-vuotiaita on vuonna 2026 yli 2 000 enemmän ja vuonna 2030 jopa yli 3 000 enemmän kuin vuonna 2022. Tahti on ollut koko ajan kiihtyvää.
Samaan aikaan yhä useampi peruskoulun oppilas tarvitsee oppimiseensa tukea. Tehostettua tukea Suomessa sai 75 800 eli 13,5 % peruskoulun oppilaista ja erityistä tukea 53 100 eli 9,4 % peruskoulun oppilaista. Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus kasvoi 1,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
– Syksyllä budjettineuvotteluihin kokoontuvat kaupunginvaltuustoryhmät saavat eteensä ensimmäiset leikkauslistat. Sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa kuntapäättäjien kädet on sidottu. Hallituksen päättämät kuntien valtionosuusleikkaukset osuvat väistämättä maamme lapsiin ja nuoriin, Heinäluoma päättää.
