Kotoutumislaissa nostetaan esille suomen kielen oppiminen tärkeänä osana suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoman mielestä kielen osaaminen onkin yksi tärkeimmistä edellytyksistä, jotta kotoutuminen onnistuu ja henkilö pärjää arjessa.
– Maahanmuuttajien kielen opetuksen kehittämiselle on selkeä tarve. Riittävä suomen tai ruotsin kielen osaaminen helpottaa palveluiden käyttöä, työnsaantia, opiskelumahdollisuuksia ja sopeutumista. Moni Suomeen muuttaneista kokee kielikoulutuksen riittämättömäksi. Siksi on tärkeää panostaa kielen oppimiseen heti alkuvaiheista asti. Jatkossa koulutukseen kuuluu myös suomen tai ruotsin kielen taidon päättötestaus, toteaa Heinäluoma.
Uudistetuissa työllisyyspalveluissa työvoimapalvelut siirtyvät kunnille. Kotoutumista edistäviä palveluita tullaan järjestämään osana kuntien uutta kotoutumisohjelmaa, jonka myötä maahanmuuttajat pääsevät kunnan kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin. Edustaja Piritta Rantanen muistuttaa kotouttamisen tavoitteista.
– Kotoutumissuunnitelman alkukartoitus on tehtävä hyvin pian alkuvaiheessa ja siihen liittyviin toimiin on panostettava riittävästi, jotta palvelut eivät ruuhkaudu. Lisäksi on huomioitava erilaiset tarpeet maahanmuuttajien kesken, samoin eri kuntien mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluita. Turvapaikkahakemusprosessin pituuteen pitää kiinnittää myös jatkossa huomiota, nykymuotoinen oravanpyörä ei saa jatkua. Kaikilla on oltava samat tavoitteet, jotta kotoutuminen onnistuu, kertoo Heinäluoma.
Kotoutumista edistäviä palveluita kohdennetaan erityisesti työelämän ulkopuolella oleviin maahanmuuttajiin. Kotona lapsia hoitavat vanhemmat halutaan paremmin palveluiden piiriin. Tällä halutaan parantaa erityisesti naisten osallisuutta ja työllistymistä, samalla tukien koko perheen kotoutumista. Edustaja Heidi Viljanen näkee, että koko ketjun on oltava kunnossa.
– Kotona lapsia hoitavat naiset jäävät helposti työelämälähtöisten palveluiden ulkopuolelle, pitemmäksikin aikaa, ja tähän on tärkeää puuttua. Vanhempien kotoutuminen vaikuttaa muun muassa heidän lastensa koulunkäyntiin ja vapaa-ajan viettoon. Kotouttamisen onnistuminen vaatii koko palveluketjun toimivuutta., jatkaa Heinäluoma.
Kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuuden lisäämistä on pidetty tärkeänä ja on syytä korostaa myös yksilön vastuuta omassa kotoutumisessa. Tämä todettiin myös valiokunnan mietinnössä. Edustaja Mika Kari näkee asian tärkeänä osana kotoutumisprosessia.
– Samalla kun tuemme kotouttamista kuntien ja valtion toimesta, maahanmuuttajilta tulee edellyttää vastuuta heidän omasta kotoutumisestaan. On tärkeää sisäistää suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat ja säännöt. Yhteistoiminnalla yksilön ja yhteiskunnan kesken pystymme ehkäisemään syrjäytymistä ja väliinputoamisen vaaraa, päättää Heinäluoma.
Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta vuonna 2025.
