Ympäristövaliokunnan demariedustajat jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan tänään valmistuneeseen lausuntoon, joka koskee valtion talousarviota vuodelle 2024. – Ympäristöministeriön jo lähtökohtaisesti ohutta budjettia leikataan hallinnonaloista prosentuaalisesti eniten hetkenä, jolloin rakennusala on kriisissä ja jolloin olisi ratkaistava aikamme suurimmat haasteet eli hillittävä ilmastonmuutosta ja pysäytettävä luontokato, edustajat toteavat huolestuneina.
Talousarvio on viemässä pohjan ennakoivalta ja pitkäjänteiseltä asuntopolitiikalta. Rakennusalan syvä ahdinko yhdistettynä kaupungistumiskehitykseen edellyttäisi valtion tukeman tuotannon lisäämistä välittömästi.
– Nyt olisi oikea aika panostaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, ja näin lieventää rakentamisalan ahdinkoa. Uusien asuntoaloitusten määrä on romahtanut historiallisen alas ja muutaman vuoden päästä edessä on asuntopula. Nyt kannattaisi keskittyä myös energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen, jotta rakennusalan ammattilaisille riittäisi töitä. Kotitalousvähennys pitäisi ulottaa myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma ehdottaa.
– Kun yhdellä kädellä rajoitetaan kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja toisella kädellä leikataan sosiaaliturvaa ja tehdään indeksijäädytyksiä, niin tämä johtaa edullisempien vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun tilanteessa, jossa niitä ei muutoinkaan riitä kaikille tarvitsijoille etenkään kasvukeskuksissa, Heinäluoma lisää.
Hallitus aikoo lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen. Demariedustajat yhtyvät valiokunnan näkemykseen asuinalueiden eriytymistä ehkäisevien keinojen lisätarpeesta ja ihmettelevät, miksi suosittu asumisoikeusmalli ei kelpaa.
– Aso-asunnot ovat olleet jatkuvasti kysyttyjä. Miksi toimiva malli lakkautetaan? Asot pitää säilyttää valikoimassa ja rinnalle kehittää uusia välimalleja. Kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa omistusasuntoa erityisesti nyt, kun ensiasunnon ostaminen vaikeutuu varainsiirtoverovapauden poiston myötä, Pinja Perholehto pohtii.
– SDP vastustaa ehdottomasti hallituksen suunnitelmaa ryöstää Valtion asuntorahasto massiivisilla tuloutuksilla budjettiin, jopa 800 miljoonaa euroa kehyskaudella. Asuntorahastoon vuosikymmenten aikana kerätyt varat on korvamerkitty kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen, mutta hallitus aikoo ottaa varoja muuhun käyttöön eli rahoittaakseen niillä investointiohjelmaansa, Perholehto jatkaa.
Rajut leikkaukset iskevät myös ympäristön- ja luonnonsuojelurahoitukseen.
– On lyhytnäköistä hyökätä pitkäjänteistä ja johdonmukaista politiikkaa edellyttävien ympäristö- ja ilmastotoimien rahoituksen kimppuun sakset ojossa. Jos rahoitusta ei järjesty, olisi turvauduttava lainsäädännön keinoihin: säädettävä luontolaki ja uudistettava metsälaki. Maankäytön muutosmaksulla voidaan ohjata esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista sekä ehkäistä metsäkatoa, Johan Kvarnström luettelee.
– Ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot eivät hallituksen politiikassa kohtaa, kun hallitus toteuttaa säästöohjelmaansa: ei enää sähköautojen hankintatukea, asuinrakennusten energia-avustuksia tai joukkoliikenteen ilmastoperusteista tukea. Valiokuntakin kehotti hallitusta harkitsemaan joutomaiden metsitystuen ja kustannustehokkaan kosteikkoviljelyn tuen palauttamista, Marko Asell summaa.
