– Luonnonsuojelun rahoituksen rajun 34 %:n leikkauksen täytyy tarkoittaa vain sitä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, että ilmasto- ja luontokriisi on ratkaistava yhdessä. Kello tikittää niin ilmasto- kuin luontotoimienkin osalta, muistuttavat ympäristövaliokunnan sd-jäsenet.
YK:n ilmastokokous päättyi toiveikkaisiin tunnelmiin, kun ilmastonmuutoksen hillinnässä saavutettiin yksimielisyys fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta. Kokouksessa käsiteltiin teemapäivässä myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan rinnakkaisuutta.
– Tämä edistysaskel ei valitettavasti Suomen ympäristöministeriön rahoituksessa näy, vaan se ottaa ensi vuonna roimasti takapakkia, kun sen jo muutenkin suppeinta budjettia leikataan prosentuaalisesti eniten. Ilmastoteeman imussa on muistettava myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato, jonka pysäyttämiseen olemme sitoutuneet vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa kuluvaa ja seuraavaa vaalikautta, mistä syystä luontokadon torjunnan täytyisi nyt näkyä jo toimissa. Leikkauksilla hallitus vie luontokadon torjunnalta pohjan pois ja vaarantaa seuraavan hallituksen mahdollisuudet onnistua. Tällaisessa tilanteessa hallituksella pitäisi ehdottomasti olla pitkäjänteinen, ylivaalikautinen suunnitelma, jolla se aikoo tavoitteen saavuttaa. Nyt näin ei ole, toteaa Eveliina Heinäluoma.
Viime viikolla julkistettiin Suomen luontopaneelin raportti luonnon monimuotoisuuden tilasta. Siinä korostetaan määrällisten tavoitteiden asettamista, jotta luontokadon pysäyttämistä ja monimuotoisuuden elpymistä voidaan mitata ja seurata.
– Raportti osoittaa selvästi, että lisätoimet ovat tarpeen ja että niillä on kiire. Näitä ei yksinkertaisesti voida toteuttaa ilman luonnonsuojelurahoituksen lisäämistä. Yksittäisistä toimista paneeli nostaa esiin SDP:nkin ajamat luontolain ja maankäytön muutosmaksun, joka toteuttaisi oikeudenmukaista aiheuttaja maksaa -periaatetta, kertoo Johan Kvarnström.
Vesienhoidon momentilla rahoitus vähenee ensi vuonna kokonaisuudessaan yli 40 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Hallitus on ottanut kuitenkin Saaristomeri-ohjelman erityissuojelukseensa ja sen rahoitusta on lisätty.
– Tämä on hyvä, koska Saaristomeren tila on vakava ja ohjelmalla on pyritty saamaan se pois Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Emme voi kuitenkaan hyväksyä, että tämä lisärahoitus on pois muusta vesiensuojelusta. Hyvää huonommassa tilassa olevia rannikko- ja sisävesiä on Suomessa koko rannikon läheisyydessä eikä vain Saaristomeren alueella. Myös monet sisävedet kaipaavat lisäpanostusta, Pinja Perholehto huomauttaa.
Talousarvioesityksessä varataan entistä vähemmän rahaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden METSO-toimintaohjelmaan sekä ennallistamiseen keskittyvään Helmi-ympäristöohjelmaan, vaikka ne ovat tärkeimpiä ohjelmiamme luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta ja tarvitsisivat lisärahoitusta.
Helmi-ohjelman luonnonhoito- ja ennallistamistoimien toteutuksesta vastaa Metsähallitus. Sille luonnonsuojeluun osoitetun rahoituksen lasku vaikeuttaa näiden toimien toteutusta ja uhkaa luonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteiden saavuttamista.
– Metsähallituksen luontopalveluille on osoitettu 4 miljoonan euron lisärahoitus, jolla pystytään kyllä jatkamaan Helmi-ohjelmaa, mutta sen tavoitteita tällä rahoituksella ei saavuteta. Suojelualueiden osalta tarvittaisiin yli kaksinkertaista vuosittaista lisärahoitusta. Luontopalvelut vastaavat myös esimerkiksi kansallispuistojen retkeilyinfran kunnossapidosta, joten näillä resursseilla ne eivät välttämättä pysty vastaamaan koronavuosien myötä kasvaneeseen retkeilijöiden määrään. Tämän luulisi kiinnostavan liikuntaa ohjelmassaan korostavaa hallitusta, pohtii Marko Asell.
Eduskunta kävi torstaina 14.12 palautekeskustelun valtion budjetista 2024 ympäristöministeriön pääluokasta.
