Lastensuojelun tarve on kasvanut Helsingissä viime vuosina. Muutos ei varmasti ole hetkellinen vaan kysymys on pidemmän aikavälin muutoksesta. Tähän meidän päättäjien on reagoitava.
Arviolta noin viidellä prosentilla suomalaisista lapsista ja nuorista on käytöshäiriöitä. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan sosiaalihuollon piirissä olevilla lapsilla käytöshäiriöitä on moninkertaisesti enemmän. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli Suomessa vuonna 2019 melkein 53 000 alle 18-vuotiasta lasta.
Perheiden kohtaamiin haasteisiin pitää löytää ratkaisuja. Lastensuojelun työntekijöitä on lisättävä, jotta heillä on aikaa paneutua lasten ja perheiden tilanteisiin. Perheitä pitää voida tukea monin eri keinoin arjessa pärjäämisessä ja erityisesti ennaltaehkäisevään tukeen on panostettava.
Olen itse nähnyt Pelastakaa Lasten tukihenkilötoiminnassa mukana olleena, kuinka merkittävää järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä tuki perheille voi olla. Olin tukihenkilönä nelilapsisen yksinhuoltajaperheen arjen apuna ja tukena.
Perheiden tukemisesta on tehty tuore väitöstutkimus KM Piia Karjalaisen toimesta, jossa lasten käytösongelmat vähenivät ja vanhempien positiiviset kasvatusmenetelmät kasvoivat vanhemmuusryhmiin osallistuneissa perheissä. Vanhemmat olivat tyytyväisiä ryhmien toimintaan ja kokivat ryhmässä opetetut asiat hyödyllisiksi. Tutkimuksessa koulutetut perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijät toimivat ryhmien ohjaajina, ja lastensuojelun työntekijät tekivät ohjelman aikana kotikäyntejä perheisiin.
Tutkimuksen työkaluja ja havaintoja tulisikin ottaa käyttöön myös Helsingin kaupungin perheneuvolassa. Tulevalla valtuustokaudella pitäisi myös päättää tukea perheneuvolatyötä nykyistä huomattavasti enemmän. Panostamalla perheiden varhaiseen tukeen voimme ennaltaehkäistä ongelmien lisääntymistä.
Kirjoitus julkaistu myös Uudessa Suomessa.
