Arvoisa juhlakansa, hyvät toverit
Tämä vappu on erityisen ilon juhla, sillä pääsemme vihdoin pitkän ajan jälkeen kokoontumaan yhteen, juhlistamaan työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa. Nauttikaamme siis tästä päivästä erityisellä tunteella.
Nauttikaamme tästä päivästä myös siksi, että muuten olemme kevään joutuneet viettämään synkissä tunnelmissa.
Mannerlaatat lähtivät liikkeelle Euroopassa Venäjän hyökätessä Ukrainaan 24. helmikuuta. Turvallisuutemme on järkkynyt ja sodan seuraukset näkyvät yhteiskunnassamme tulevina kuukausina ja vuosina.
Julma hyökkäys Ukrainaan toi sodan Euroopan mantereelle. Ukrainan suvereniteettiin ja ukrainalaisiin kohdistuva hyökkäys on samalla hyökkäys kaikkia eurooppalaisia sekä arvojamme ja elämäntapaamme kohtaan.
Presidentti Putinin puheet etupiireistä, vaatimukset sotilasliitto Naton laajenemisen lopettamisesta ja uhkailut ydinaseen käyttämisestä kertovat käsittämättömästä ajatuksesta palata vanhaan kylmän sodan aikaiseen kauhun ja voimapolitiikan aikaan. Näillä puheilla Putin ei rakenna uutta eurooppalaista yhteistyön näköalaa vaan petaa paluuta menneeseen, 1930-luvun maailmaan, jossa uhkauksin ja sotavoiman käytöllä siirreltiin rajoja ja pakotettiin kansoja alistumaan voimakkaimpien tahtoon.
Venäjän idea näyttäytyy sen nykyisen valtiojohdon kannanottojen valossa pyrkimyksenä palata vanhaan suuruuden aikaan ja vanhoihin väkivaltaisiin periaatteisiin.
Maailma on kuitenkin muuttunut kylmän sodan ajoista. Globaalin markkinatalouden ja viestintäteknologian kautta ihmiset ovat sadoin ja tuhansin sitein kytkeytyneitä toisiinsa. Tiedon vapauden lisääntyessä yksinvaltainen ja valheeseen perustuva hallitseminen tulee yhä vaikeammaksi. Tänä päivänä pystymme seuraamaan toisten kansakuntien elämänmenoa, näkemään naapureiden vaurauden ja hyvinvoinnin tason sekä todistamaan sotien ja konfliktien kauheuksia reaaliajassa. Kaikkinainen sensuuri voi onnistua vain väliaikaisesti.
Eurooppalainen elämäntapa on pystynyt tarjoamaan meille vakautta, vaurautta ja vapautta. Elämäntavan keskiössä ovat ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Se maailmanaika, jossa presidentti Putin tuntuu elävän, on historiaa. Onneksi Eurooppa on mennyt eteenpäin.
Sosialidemokraatit ovat olleet niin Suomessa kuin koko Euroopassakin rakentamassa rauhan ja yhteistyön Eurooppaa. Tänä päivänä näemme, että tehdyt linjaukset ovat olleet tarpeellisia ja erilaisuuden Eurooppa on sodan ja rauhan kysymyksissä täysin yhtenäinen.
Suomi ja koko Euroopan unioni ovatkin antaneet yksituumaisen tukensa Euroopan unioniin kuulumattomalle Ukrainalle. Ukrainalle annetaan laajaa taloudellista, sotilaallista ja humanitaarista apua. EU on ollut yhtenäinen myös Venäjää vastaan asetettujen massiivisten pakotteiden kohdalla. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat nousseet vahvasti puolustamaan rauhan ja ihmisoikeuksien arvoja.
Meidän sosialidemokraattien on pystyttävä nyt arvioimaan muuttuvaa turvallisuusarkkitehtuuria, ymmärrettävä ihmisten kasvavaa turvattomuuden tunnetta sekä löydettävä vastaukset siihen, miten parhaiten kykenemme huolehtimaan omasta turvallisuudestamme ja arvoistamme. Emme kuitenkaan rakenna turvallisuuttamme tyhjän päälle vaan vahvistamme olemassa olevaa rakennusta uusien järistysten varalta. Uusien linjojen ainekset ovat kehittyneet jo pitkän aikaa, ja nyt voidaan arvioida mahdollisuuksia niiden syventämiseen.
Sosialidemokraatit ovat kantaneet sisällään aina kahta perinnettä: vahvaa sitoutumista rauhanaatteeseen mutta myös välttämättömyyttä huolehtia omasta sotilaallisesta maanpuolustuskyvystä. Legendaarinen puhuja ja työväenliikkeen veteraani Yrjö Kallinen oli näiden perinteiden aito ilmentymä: yhtä aikaa pasifisti ja puolustusministeri. Kun sotilaallisen suorituskyvyn tarpeet jälleen korostuvat, älkäämme unohtako myöskään ikuista pyrkimystä ratkaista maailman kriisejä sovittelun ja diplomatian kautta.
Suomi on rakentanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa kestävällä tavalla kumppanuuksien rakentamisen kautta, välttäen suhdannepolitiikkaa. Tavoitteena on suomalaisten turvallisuuden takaaminen ja sen estäminen, että Suomi ajautuisi sotilaalliseen konfliktiin. Linja on osoittanut kestävyytensä.
Kylmän sodan aikaisessa blokkien jakamassa Euroopassa Suomi pyrki pysymään kaukana erityisesti sotilaallisesta yhteistyöstä. Ajatuksena oli, että huolehtimalla omista turvallisuustarpeistamme pystymme parhaiten varmistamaan oman turvallisuutemme. Kylmän sodan jälkeen olemme suuntautuneet kansainväliseen yhteistyöhön myös turvallisuuden kysymyksissä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on nyt tosipaikan edessä. Suomi tukeutuu edelleen vahvaan ja uskottavaan omaan puolustukseen, jonka kulmakivenä on säilynyt yleinen asevelvollisuus. Olemme rakentaneet pitkäjänteisesti myös monipuolisia kumppanuuksia puolustuksen alalla.
Sosialidemokraatit ovat vieneet Suomea kansainvälisen yhteistyön ytimiin. Suomelle Euroopan unioni on jäsenyyden alkuajoista lähtien ollut myös turvallisuusyhteisö; tänään vielä enemmän kuin kukaan parikymmentä vuotta sitten ajatteli. EU-yhteistyö kehittyy sekin muun muassa monipuolisten yhteisten kehityshankkeiden kautta. Pohjoismaista erityisesti Ruotsin kanssa Suomella on tiivis yhteistyö puolustuksen alalla. Myös Nato-kumppanuus on vahvistunut vuosi vuodelta. Yhteinen harjoittelu on lisännyt puolustusvoimiemme osaamista ja varmistanut Nato-jäsenyysoption käyttömahdollisuuden omalta puoleltamme.
Jännitteet eivät tule poistumaan Euroopasta Ukrainan sodan ratkettuakaan. Siksi myös Suomella on oltava kestävät eväät uudenlaisen turvallisuusarkkitehtuurin rakentamiseen, jolla taataan sekä oma että koko Euroopan turvallisuus.
Ennen sotaakaan Marinin hallituksen taival ei ole ollut tavallisimmista päästä. Maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut koko yhteiskunnan ja meidät kaikki asettamaan terveyden kaiken edelle.
Siitä huolimatta hallitus on toteuttanut ohjelmaansa, niin kriisien hoidossa kuin kriisien rinnalla. Ulkopuoliset haasteet huomioon ottaen hallituksen toteuttama politiikka vahvistaa suomalaisten tasa-arvoa ja hyvinvointia vuosiksi tästä eteenpäin.
Oppivelvollisuuden laajennnus on historiallinen uudistus. Sen myötä kavennetaan oppimiseroja, taataan jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinto ja sitä kautta valmiudet työelämässä pärjäämiseen sekä torjutaan syrjäytymistä.
Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on myös positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan oppivelvollisuusiän pidennys synnyttää pitkällä aikavälillä noin 140 miljoonan euron hyödyn julkiseen talouteen. STTK on arvioinut oppivelvollisuuden pidentämisen kautta saavutettavan jopa 150 000 uutta työllistä.
Monen alueen kasvu ja menestys perustuu tänä päivänä korkeaan osaamiseen. Tämä tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa. Siksi uudistus vahvistaa sekä suomalaisen yhteiskunnan että hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkymiä.
Viime kesänä hyväksytty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Uudistus varmistaa, että suomalaisella yhteiskunnalla on tulevinakin vuosikymmeninä kyky huolehtia ihmisten hyvinvoinnista ja taata yhdenvertaiset, toimivat palvelut ympäri Suomen. Viimeistään koronakriisi on näyttänyt sen, kuinka tärkeää on se, että pidämme huolta laadukkaasta julkisesta terveydenhuollosta.
Nuorten mielenterveyden ongelmien kasvu on pitkäaikainen ja huolestuttava trendi. Korona- pandemian aika on entisestään vahvistanut kehitystä ja Ukrainan sodan myös kasvava epävarmuus ei helpota tilannetta vaan päinvastoin lisää monien stressiä ja ahdistusta, vaikka Suomeen ei suoraa sotilaallista uhkaa kohdistukaan.
Lisääntyneet mielenterveyden ongelmat näkyvät kasvavana kysyntänä ja jonoina mielenterveyden palveluihin. Samalla mielenterveystyön ammattilaisista on pulaa, mikä entisestään lisää jonoja.
Meidän tulee varmistaa, että jokainen, erityisesti jokainen lapsi ja nuori, saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti. Pelkkä palveluihin panostaminen ei kuitenkaan riitä vaan meidän tulee pystyä ennaltaehkäisemään ongelmia entistä tehokkaammin sekä puuttumaan niiden taustalla oleviin juurisyihin.
SDP lupasi viime eduskuntavaaleissa saattaa vanhusten hoitajamitoituksen vihdoin kuntoon ja korjata tämän räikeän epäkohdan suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyt hallitus on asettanut ympärivuorokautiseen hoivaan sitovan hoitajamitoituksen, joka parantaa vanhuspalveluiden laatua. Myös kotihoitoa on parannettu. Näillä uudistuksilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat laadukasta hoivaa ja hoitajilla on paremmat työolot.
Työ, jota hyvinvointiamme turvaavat julkisen sektorin työntekijät tekevät, pitää koko yhteiskuntaa pystyssä. Tällä hetkellä sopimuksistaan neuvottelevat naisvaltaiset alat, hoitajat ja muut julkisen sektorin työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Sosialidemokraatit haluavat Suomeen palkkatasa-arvo-ohjelman, jolla turvataan pienipalkkaisten julkisen sektorin alojen palkkoja pidemmällä aikavälillä.
Suomen työmarkkinoiden vahvuus rakentuu luottamukselle ja yhteistyölle. Pidetään näistä kiinni tulevaisuudessakin.
Oikeudenmukainen palkkaus on yksi osa sote-alan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi. Tämä on kuitenkin vain osa ratkaisua. Palkkauksen lisäksi on huolehdittava riittävästä resursoinnista, työhyvinvoinnin kehittämisestä ja hyvästä johtamisesta. Sosiaali- ja terveysalan työolosuhteiden ja työympäristön tulee olla sellaiset, että vastuullisen työn tekeminen hyvin ja ilman liiallista kuormitusta, on aidosti mahdollista
Hallituksen työn onnistumisesta kertoo myös viimeisin puoluebarometri. Barometrin mukaan enemmistö suomalaisista katsoo Marinin hallituksen onnistuneen tehtävässään. Vuodesta 1991 asti toteutetun puoluebarometrin mittauksissa Marinin hallitus on onnistunut ainoana hallituksena saamaan yli puolelta suomalaisista positiivisen arvion. Sosialidemokraattisten pääministereiden kyvystä kertoo sekin, että lähimmäksi on päässyt vuonna 2001 Paavo Lipposen toinen hallitus.
Sosialidemokraattien työ ei ole kuitenkaan vielä valmis. Hallituskauden viimeisimmän vuoden aikana toteutamme tärkeitä uudistuksia. Hallitus antaa vielä tänä vuonna eduskunnalle esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta. Hoitotakuu parantaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä etenkin kiireettömissä tilanteissa. Koronakriisin aikana on syntynyt paljon hoito- ja hoivavelkaa, jonka purkaminen on seuraavien vuosien aikana ensiarvoisen tärkeää.
Hallitus antaa eduskunnalle myös esityksen palkka-avoimuudesta. Uudistus edistää tasa-arvoa, lisää palkkatietoutta ja sen myötä työpaikoilla on entistä helpompi puuttua palkkasyrjintään.
Työllisyyden ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä Marinin hallituksessa – työllisyyden hoidossa on tapahtunut käänne pohjoismaiselle tasolle monessa mielessä. Työllisyystoimia hallitus on tehnyt enemmän kuin edellinen Sipilän hallitus yhteensä.
Suomi on selvinnyt koronan taloudellisesta iskusta hyvin ja tämä on tukenut työllisyyskehitystä pandemiasta toivuttaessa. Voimme olla iloisia siitä, että hallitus on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa 75 % työllisyydestä. Tämän tavoitteen saavuttaminen koronan aikana vaikutti pitkään epävarmalta.
SDP:n puheenjohtajan ja pääministeri Sanna Marinin johdolla on maan hallitus kyennyt työskentelemään ratkaisukeskeisesti, yksituumaisesti ja palkansaajien puolia pitäen.
Työllisyyden ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Talouden ja yritysten tukeminen koronakriisissä on osoittautunut oikeaksi valinnaksi työttömien kurittamisen sijaan. Koronan aiheuttama taloudellinen kuoppa jäi Suomessa pieneksi ja hyvä vire taloudessa on tukenut työpaikkojen säilymistä sekä uusien syntymistä.
Koronan ja Ukrainan sodan myötä Suomella on edessä mittava jälleenrakennustyö. Tässä työssä tarvitsemme jokaisen työpanoksen ja osaamisen käyttöön. Jälleenrakennustyötä on tehtävä suomalaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteita kunnioittaen – tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus varmistavat, että pidämme kaikista heikoimmassa asemassa olevista huolta ja torjumme eriarvoisuuden kasvua.
Kansainvälisen politiikan jännitteiden kasvun myötä on tärkeää, että säilytämme suomalaisen yhteiskunnan yhden suurimmista vahvuuksista: yhteenkuuluvuuden.
Presidentti Niinistö puhui tämän vuoden valtiopäivien avajaisissa tästä tärkeästä vahvuudesta.
Niinistö muistutti meitä, että ”tässä tilanteessa Suomen ensimmäinen ja tärkein puolustuslinja kulkee maamme rajojen sisällä – ja täällä asuvien ihmisten korvien välissä. On osattava luottaa toisiimme. Siihen, että kukin tekee osansa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan.”
Olemme osoittaneet, että sosialidemokraattien johdolla Suomea kehitetään samaan aikaan tasa-arvoa vahvistaen ja työllisyyttä nostaen. Neljän vuoden aikana kaikkia epäkohtia ei ole voitu poistaa.
Työtä riittää vielä. Siksi meidän tavoitteenamme on vakuuttaa suomalaiset vuoden päästä käytävissä eduskuntavaaleissa, että ääni SDP:lle on ääni sille, että kaikista pidetään huolta, suomalaista yhteiskuntaa kehitetään korkean osaamisen ja koulutuksen varaan ja että kannamme vastuumme myös aikakautemme suuresta haasteesta ilmastonmuutoksen torjunnasta.
Ja koska olemme työn puolue, käärimme hihat ja ryhdymme töihin. Suunta meillä on olemassa ja se osoittaa eteenpäin.
Oikein hyvää vappua kaikille!
